EU omaksui itäisen kumppanuuden uudeksi painopisteeksi vuonna 2009. Ohjelman piiriin sisällytettiin entiset neuvostotasavallat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä. EUn vaatimat standardit ovat kuitenkin liian kovia näiden maiden purtaviksi ja näistä Armenia onkin jo sitoutunut jäsenyyteen Venäjän isännöimässä tulliliitossa.
Ukrainan vaaleissa valittu johto ja Euraasian talouskomissio, allekirjoittivat 31. toukokuuta 2013 Minskissä pöytäkirjan, jonka mukaan Ukrainasta tulee vuonna 2015 perustettavan Euraasian talousliiton tarkkailijajäsen.
Marraskuussa 2013 järjestetyssä EU:n huippukokouksessa Vilnassa, Ukrainan vaaleilla valittu johto jätti vahvistamatta kauan valmistellut vapaakauppa- ja assosiaatiosopimukset Euroopan Unionin kanssa. Vapaakauppa- ja assosiaatiosopimuksen päämääränä oli Euroopan Unionin jäsenyys, mutta sopimuksen, sekä rahallisen avustuksen ehtona oli mittavat uudistukset sekä sisäpolitiikassa, että taloudessa. Niin sanottu Troikan malli, jonka jälki on näkyvissä esimerkiksi Kreikassa. Venäjä taas lupasi Ukrainalle lähes 11 miljardin euron lainan ja edullisemmat kaasutoimitukset.
Yhteistyösopimuksen hyllyttämisen jälkeen alkoivat protestit Kiovan kaduilla. Mielenosoittajien vaatimuksina oli assosiaatio- ja vapaakauppasopimuksen allekirjoittaminen, sekä vaaleilla valitun presidentti Janukovytšin, hallituksen ja parlamentin erottaminen. Vaaleilla valittu presidentti Janukovytš lähestyi Euroopan Unionia jatkaakseen neuvotteluja EU:n kanssa. Vaaleilla valittu presidentti tapasi joulukuun alussa Euroopan komission puheenjohtajaan José Manuel Barroson neuvotteluiden jatkumiseksi joiltain osin. Tapaamisen jälkeen vaaleilla valittu presidentti Janukovytš sanoi EU-lähentymisessä olevan tauon.
Mielenosoitukset muuttuivat tammikuussa 2014 väkivaltaisiksi, kun opposition edustajat hyökkäsivät poliisia vastaan. Vaaleilla valittu presidentti Janukovytš yritti neuvotella opposition kanssa väkivaltaisuuksien lopettamiseksi, sekä kutsui hallituksen hätäistuntoon. Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ja Yhdysvaltojen edustaja Biden taas uhkasivat Ukrainan vaaleilla valittua presidenttiä ja hallitusta mahdollisilla vastatoimilla, ellei väkivaltaisuuksia saataisi loppumaan.
25. tammikuuta vaaleilla valittu presidentti Viktor Janukovytš tarjosi pääministerin paikkaa ja hallituksen erottamista oppositiojohtaja Arseni Jatsenjukille neuvoteltuaan opposition kanssa kriisin ratkaisusta. Oppositio kieltäytyi tarjouksesta.
Mielenosoitukset puhkesivat uudelleen yhä väkivaltaisemmiksi 18. helmikuuta, kun oppositiovoimat yrittivät marssia kohti parlamenttitaloa. Vaaleilla valittu Presidentti ja oppositio sopivat aselevon, joka kariutui seuraavana aamuna kun oppositiovoimat rynnivät poliisin rakentamille katuesteille. Kymmeniä mielenosoittajia menehtyi ja loukkaantui poliisin ampumiin luoteihin. EU asetti pakotteita Ukrainan vaaleilla valitulle hallitukselle asettamalla viisumirajoituksia, jäädyttämällä Euroopassa sijaitsevia varoja sekä kielsi mellakkavarusteiden viennin maahan.
Ukrainan hallitus ja oppositio allekirjoittivat sopimuksen kriisin ratkaisemiseksi 21. helmikuuta mielenosoitusten jatkuttua väkivaltaisina kolme päivää. Oppositiojohtaja Vitali Klytškon mukaan kaikki opposition ryhmät allekirjoittivat sopimuksen, jossa vaadittiin osapuolia lopettamaan väkivaltaisuudet. Sopimuksessa perustuslaki palautettiin vuoden 2004 mukaiseksi, jolloin valta siirtyi presidentiltä parlamentille. Osapuolilla oli kymmenen päivää aikaa muodostaa yhtenäinen uusi hallitus. Hallitus alkoi välittömästi toteuttaa perustuslakimuutosta. Samalla presidentti Janukovytš ilmoitti, että maassa järjestetään uusi presidentinvaali. Parlamentti äänesti edellisenä päivänä uudesta perustuslaista, jossa määritellään presidentin, hallituksen ja parlamentin vallanjaon suhteet. Presidentin vaali järjestettäisiin heti, kun uusi perustuslaki astuu voimaan tai viimeistään joulukuussa.
Ukrainan parlamentti erotti vaaleilla valitun presidentti Viktor Janukovytšin heti seuraavana päivänä. 328 edustajaa 450:stä äänesti erottamisen puolesta. Väliaikaiseksi presidentiksi nousi oppositiojohtaja Oleksandr Turtšynov toukokuussa pidettäviin presidentin vaaleihin saakka. Vaaleilla valittu ja huutoäänestyksellä erotettu presidentti yritti poistua maasta turvallisuutensa takia, mutta rajaviranomaiset estivät lähdön. Myöhemmin vaaleilla valittu ja huutoäänestyksellä erotettu presidentti pääsi Harkovan kautta Krimille.
Vastoin kansainvälistä oikeutta tapahtunut vallanvaihto Ukrainassa aiheutti sen, että 2000 venäläistä maahanlaskujoukkojen miestä miehitti Sevastopolin tärkeimmät strategiset kohteet muutamissa minuuteissa ja vain muutama päivä sen jälkeen kun Janukovichin mahdollisuudet vaikuttaa asioihin lakkasivat olemasta. Venäjällä on voimassa oleva sopimus laivastotukikohdan vuokrasta ja 25 000 sotilaan pitämisestä vaaleilla, ei huutoäänestyksellä valitun Ukrainan hallituksen kanssa.
Valta vaihtui rauhan nobelistien suurella myötävaikutuksella sekä Ukrainassa, että Krimillä ja Ukrainan kansa kärsii seuraukset. Esimerkiksi pelkästään Sevastopolin tukikohdassa työskenteli tuhansia ukrainalaisia, puhumattakaan siitä, että valuuttakurssi laski, kaasun- ja energian hinta nousi, Krim menetettiin, talous on kuralla niin Ukrainassa kuin Euroopassa ja muutamia kuolleita ukrainalaisiakin ollaan jo saatu aikaan.
Varmasti järkevintä olisi ollut pysyä puolueettomana, säilyttää oma valuutta ja hyödyntää kahta isoa talousaluetta ympärillä, mutta koska ihmiset ovat pelkkää tykinruokaa maailman varantojen hyödyntämisestä käytävässä kamppailussa, ei siihen annettu Ukrainan kansalle minkäänlaista mahdollisuutta.
Nobel joka tapauksessa on kääntyillyt haudassaan jo vuosia.
