Onko islam rauhan uskonto?

On hyvin arkipäiväistä kuulla islamia kutsuttavan rauhan uskonnoksi. Pieni radikaali vähemmistö on muka kaapannut koko islamiksi kutsutun uskonnon.

Valtaenemmistö rauhanomaisista muslimeista ei ole kuitenkaan osoittanut merkkiäkään heidän nimissään käydyn, maailmanlaajuisen pyhän sodan vastustamisesta tai tuomitsemisesta. Kasvava todistusaineisto siitä, että islamilaisen pyhän sodan ideologia on itse asiassa varsin suosittua muslimien keskuudessa ympäri maailmaa, ei ole saanut länsimaisia viranhaltijoita harkitsemaan uudelleen heidän näkemyksiään islamista.

Alkuvuodesta 2006 muslimien raivo purkautui maailmanlaajuisesti tanskalaisen lehden julkaisemien profeetta Muhammadia esittävien kuvien johdosta. Vaikka mellakointi pilakuvien takia näytti länsimaalaisten silmissä lähinnä naurettavalta, ”kriisi” aiheutti diplomaattisia reaktioita, virallisia keskusteluja YKssa, ylikansallisia boikotteja ja täysin viattomien liikemiesten sekä suurlähetystöhenkilökunnan uhkailemista. Suomalaiset muistavat varmasti pääministeri Vanhasen julkisen anteeksipyynnön muslimeilta, koska yksi suomalainen mitätön verkkojulkaisu oli julkaissut yhden noin 12 islamia ja profeettaa pilkkaavasta kuvasta. Muutama esimerkki ”pilakuvakriisin” aiheuttamista reaktioista muslimimaailmassa.

– Gaza: Tammikuun loppupuolella aseistetut miehet valtasivat EUn toimiston vaatien anteeksipyyntöä Tanskalta ja Norjalta(jossa norjalainen lehti oli julkaissut myöhemmin samat kuvat). Seuraavana päivänä mielenosoittajat lauloivat. ”Sota Tanskaa vastaan, kuolema Tanskalle” ja polttivat samalla Tanskan lippuja. Islamilaista pyhää sotaa käyvä johtaja Nafez Azzam julisti: ”Me tunnemme valtavaa raivoa sen johdosta, että islamia ja islamin profeettaa vastaan hyökätään jatkuvasti ja me vaadimme Tanskan hallitusta pyytämään selkeästi ja julkisesti anteeksi tätä epäoikeudenmukaista rikosta.

– Arabimaiden sisäministerit, jotka tapasivat Tunisissa julistivat. ”Me pyydämme Tanskan viranomaisia ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin niiden rankaisemiseksi, jotka ovat syyllisiä tämän vahingon aiheuttamiseen, sekä ryhtymään toimiin, jottei vastaavanlainen toistuisi.

– Libya sekä Saudi-Arabia kutsuivat suurlähettiläänsä kotiin Kööpenhaminasta.

– Saudi-Arabiassa vihainen väkijoukko hakkasi kaksi Arla Foodsin työntekijää.

– Kaikkialla islamilaisessa maailmassa Arla Foods laitettiin boikottiin, boikottiin jota muslimiviranomaiset maailmanlaajuisesti tukivat.

– Irakin ulkoministeri Hoshiyar Zebari valitti Tanskan Bagdadin suurlähettiläälle, koska Irakissa olevat tanskalaiset joukot asetettiin valmiustilaan heti sen jälkeen kun pilakuvia koskeva fatwa oli julistettu.

Suomessakin ollaan nähty samanlaisia reaktioita, kun koraanin polttamiskeskustelubuumi oli kovimmillaan. Joukko ”turkulaisia” kurdeja lähti tilausajolla Helsinkiin osoittamaan mieltään ja vaatimaan rangaistuksia profeetan ja uskontonsa loukkaajille. Megafonista kaikuivat sanat vihollisesta, joka pilkkaa ja joka pitää poistaa pilkkaamasta. Tästä oli youtubessakin video, joka poistettiin pikaisesti heti allekirjoittaneen julkaistessa tapauksesta artikkelin Uuden Suomen puheenvuorossa. Myös artikkeli on kyseisestä palvelusta poistettu, kuten myös sen kirjoittaja.

Ongelmat joita islamin kanssa on, eivät ole seurausta pelonlietsonnasta ja mielikuvituksen tuotteista, vaan faktoista. Faktoista, joita muslimit ympäri maailmaa ovat toistuvasti painottaneet, kun he ovat tehneet väkivaltaa islamin nimissä ja oikeuttaneet tuon väkivallan sen opetuksilla. Sen paneminen merkille, kuten joissakin näissä pilakuvissa oli tehty, että Muhammadin opetusten sekä islamilaisen väkivallan välillä on olemassa yhteys, on ainoastaan tietoisuutta siitä, mitä Osama bin Laden, Ayman al-Zawahiri, Abu ab al-Zargavi, Omar Bakri, Abu Hamza, Abu Bakar Bashir ja niin monet islamilaista pyhää sotaa käyvät ovat vakuuttaneet.

Onko niin, että nämä ihmiset ja niin monet muut ymmärtävät väärin Muhammadin ja islamin opetuksia? Tämä kysymys, niin ratkaiseva kuin se onkin, on epäolennainen pilakuvien eeettisen arvioinnin kannalta. Faktaa taas on, että nämä mainitut sekä muut islamilaista pyhää sotaa käyvät terroristit pitävät Muhammadin esimerkkiä ja sanoja inspiraationaan.

Mitä ollaan opittu vuoden 2006 Tanskan tapauksesta? Ei mitään. Pariisin terrori-isku osoittaa jälleen kerran pahimmalla mahdollisella tavalla minkälainen kuilu on islamilaisen maailman ja jälkikristillisen lännen välillä, varsinkin sananvapauskysymyksissä.

On hyvin mahdollista, että kun länsimaat jatkavat palvomiensa suvaitsevaisuuden, monikulttuurillisuuden, sekä pluralismin ihanteiden kunnioittamista, ne luopuvat noista työllä, tuskalla ja verellä voitetuista vapauksista vapaaehtoisesti, kuten on jo monessa EU-maassa käynyt.

Sananvapaus sisältää täsmälleen oikeuden ärsyttää, tehdä naurunalaiseksi ja herättää pahennusta. Sillä hetkellä kun kenen tahansa ihmisen tai ideologian kriittistä tarkastelua, tai jopa naurunalaiseksi tekemistä ruvetaan pitämään kiellettynä, on sananvapauden korvannut aattellinen pakkopaita.

Vapaan maailman olisi pitänyt seisoa päättäväisesti Tanskan rinnalla puolustamassa ilmaisun vapautta. Mutta se ei tehnyt niin. Van Goghin murhan jälkeen vapaan maailman olisi pitänyt puolustaa sananvapautta. Mutta se ei tehnyt niin. Pariisin iskun jälkeen vapaan maailman olisi pitänyt puolustaa niitä arvoja, joiden takia 12 täysin syytöntä ihmistä menetti henkensä, monia haavoittui fyysisesti ja kymmenet omaiset kärsivät loppuelämänsä henkisesti, sekä tuhannet muut pelkäävät täysin aiheellisesti henkensä puolesta. Eli sanan ja ilmaisun vapautta. Mutta se ei tehnyt niin. Päinvastoin. Alkoi selittely ja puolustelu, joissa pohjat vedettiin kertomalla, ettei islam liity Pariisin iskuun.

 

Miksi Muhammadilla on väliä?

Minkälainen Muhammad siis oikeasti oli? Kysymys tulee painavammaksi joka päivä, sillä jos hän tosiaan oli rauhanmies, voidaan kohtuullisesti toivoa, että hänen esimerkistään tulisi keskeinen tekijä uudistusyrityksissä islamilaisessa maailmassa, joiden seurauksena islamilaista pyhää sotaa käyvien terroristien vaikutusvalta lopulta kuivuisi kokoon. Jos hän todella puolusti ja oli demokratian sekä sukupuolten tasa-arvon esitaistelija, hänen esimerkkiään voitaisiin käyttää hedelmällisesti niihin, jotka kunnioittavat häntä syvästi korkeimpana esimerkkinä inhimillisestä käytöksestä. Mutta jos taas islamilaista pyhää sotaa käyvät terroristit ovat oikeassa käyttäessään hänen esimerkkiään oikeuttamaan tekonsa, silloin islamilaisten uudistajien pitää aloittaa kunnioittava, mutta avoimin mielin suoritettu uudelleen arviointi Muhammadin asemasta islamissa, mikä on täysin mahdotonta.

Jos rauhanomaiset muslimit eivät ole varautuneet niin, että he voisivat esittää iskevän vastauksen, kun pyhän sodan kannattajat viittaavat Muhammadin esimerkkiin oikeuttaakseen väkivallan, heidän joukkonsa tulee aina olemaan haavoittuvainen siinä mielessä, että pyhän sodan kannattajat jotka esittävät itsensä puhtaan islamin edustajina, jotka seuraavat uskollisesti Muhammadin esimerkkiä, pystyvät jatkuvasti värväämään uusia ihmisiä heidän joukostaan. Koraanin sekä islamilaisen tradition mukaan on selvää, että profeetta on ylin esimerkki käytöksestä, jota muslimien tulee seurata.

Lähteet ja lainaukset.

Ibn Isham. Robert Spencer. Koraani. Internet.

 

Tietoja Jari-Petri Heino

Paljon kokenut ja vielä enemmän nähnyt.
Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.