Vuonna 2004 Georgian presidentiksi valittiin Kiovan valtionyliopistossa ja Yhdysvalloissa opiskellut Mikheil Saakašvili. Virkaanastujaisissa soi Euroopan Unionin hymni ja Georgian lipun rinnalla salkoon nousi Euroopan Unionin lippu. Saakašvili lupasi palauttaa Georgian reuna-alueet, jotka se oli menettänyt 1991-1992 Etelä-Ossetian sodan seurauksena takaisin maansa valvontaan. Georgia alkoi varustautua Yhdysvaltojen, Israelin ja Ukrainan tuella toteuttaakseen Saakašvilin suunnitelman.
Huhtikuussa 2008 sotilasliitto Nato hylkäsi Georgian jäsenyyshakemuksen Bukarestin kokouksessa. Georgian ja Ukrainan NATO-jäsenyysprosessin jatkumisen estivät Ranska ja Saksa. Georgian pyrkimys Naton jäseneksi ärsytti Venäjää, joka vastaavasti lähensi suhteitaan separatisteihin Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa. Yhdysvallat ja Nato auttoivat Georgian armeijan modernisoinnissa. Heinäkuussa noin tuhat Yhdysvaltain sotilasta koulutti Georgian armeijaa Afganistanin operaatiota varten. Financial Times kertoi, että Yhdysvaltain armeija koulutti Georgian kommandoja. Koulutuksen toteuttivat Yhdysvaltain armeijan kokeneet sotilaat ja kaksi alihankkijaa.
Vajaa kuukausi ennen Georgia-Venäjä sodan taistelujen puhkeamista Georgia oli pitänyt heinäkuussa Immediate Response 2008 (Välitön vastaus 2008) -sotaharjoituksen United States European Commandin tuella ja Venäjä Kaukasuksen raja 2008 -sotaharjoituksen.
Kuten nyt tiedetään, Georgian henkseleiden paukuttelu päättyi hyvin ikävästi eikä Euroopan Unionista ja NATOsta ollut pelastajaksi, vaikka agitaatio tilanteen eskaloitumiseksi olikin ollut rajua. Huvittavin hetki koettiin, kun Yhdysvaltojen ulkoministeri Gondoleezza Rice välitti presidentti Bushin uhkauksen sen hetkiselle Venäjän pääministeri Putinille, maiden keskinäisten suhteiden mahdollisesta viilenemisestä, jos Venäjä ei vedä joukkojaan pois Georgiasta. Putinin vastaus Ricelle oli seuraava. ”Kertokaa presidentti Bushille, että miehen täytyy tehdä mitä miehen täytyy tehdä.” Nyt vuonna 2014 Georgian johdossa on venäläismielinen liikemies Giorgi Margvelašvili ja NATO sekä Euroopan Unioni on Ukrainan kimpussa, joka on geopoliittisesti äärimmäisen tärkeä alue Venäjälle.
Koska myös Suomi on Venäjälle geopoliittisesti tärkeä niemimaa, niin kysymys kuuluu. Jos Venäjä on ilmoittanut kantansa hyvin selkeäsanaisesti Suomen mahdollisen NATO-jäsenyyden uhkaavan Venäjän turvallisuutta, niin mikä estää Venäjää tekemästä Suomen kohdalla samaa kuin Georgian ja Ukrainan? EU ja USA eivät tehneet Georgian kohdalla mitään muuta kuin agitoineet ja jättäneet paskat Georgialaisten korjattavaksi. Sama on nyt tapahtumassa Ukrainan kohdalla ja sama tulee tapahtumaan myös Suomen kohdalla, jos meidän herrat eivät lakkaa lyömästä päätänsä siihen kuuluisiaan Karjalan mäntyyn.
Kysymyksessä ei ole demokratia ja ihmisoikeudet, vaan geopolitiikka ja resurssien turvaaminen. On ollut täysin käsittämätöntä ja maanpetoksellista toimintaa antaa Suomen ulkopolitiikka Euroopan laajentumishaluisen komission päätettäväksi, kun geopoliittinen asemamme on mikä se on. Suomi voi olla pohjolan Sveitsi niin halutessaan ja säilyttää hyvät suhteet sekä Venäjään, että länsi-Eurooppaan.
Koska Euroopan Unioni on osoittautunut kerhoksi, jossa tehdään ainoastaan sopimuksia mistä ei voi kieltäytyä, tai seuraa vähintään uhkailua eristämisestä, niin Suomen pitää irrottautua Euroopan Unionista niin pian kuin mahdollista, ennen kuin se ajaa Suomen osaksi maailman laajuista tulipaloa.
