Kiihoittaminen. Propagandaa vai älyllistä epärehellisyyttä?

Suomalainen media on alennustilassa. Sen sijaan, että se uutisoisi tapahtumista objektiivisesti, se on lähtenyt tekemään uutisia periaatteella, jossa näkyvyys on sisältöä tärkeämpi.

Mediaa seuraavien hyvässä muistissa on varmasti monta tapausta, joiden uutisarvo on perustunut olettamuksiin. Asiantuntijoina media käyttää myös valitettavan usein henkilöitä, joiden motiivia ja ennen kaikkea kompetenttia voidaan hyvällä syyllä kyseenalaistaa.

Muutamia vuosia sitten ylitti valtakunnallisen uutisarvon tapaus, jossa pienen somalitytön kertomuksen mukaan hänet tönäistiin asemalaiturilla kumoon. Somalitytön sana riitti monessa keskustelussa tyrmäämään kysymykset, miksi kukaan ei puuttunut tilanteeseen, miksi valvontakameroihin ei tallentunut mitään ja miksi kyseistä miestä ei saatu kiinni, vaikka uutisten mukaan paikalla oli runsaasti ihmisiä.  Nyt asia on jo kaikessa hiljaisuudessa haudattu, mutta vahinko jäi pysyväksi. Vastakkain asettelu maahanmuuttokritiikittömien ja maahanmuuttokriitikoiden välillä kasvoi entisestään, mutta eniten menettivät taas maahanmuuttajat.

Vain muutamaa päivää myöhemmin maahanmuuttajataustainen nainen ajoi lapsen yli ja pakeni paikalta. Kaikeksi onneksi lapsi ei loukkaantunut ja onneksi myöskään media ei alkanut repimään asiasta kohuotsikoita. Nainen saatiin kiinni ja juttu poistui mediasta, sekä kansan tietoisuudesta.

Jussi Halla-aho ehdottaa panssareita Kreikan kaduille kiljuivat otsikot eräänä syyspäivänä vuonna 2011. Halla-aho oli facebook päivityksessään pohtinut demokraattisen päätöksen teon vaikeutta, jos ja kun kansa alkaa tosissaan mellakoimaan.

”Juuri nyt Kreikkaan tarvittaisiin sotilasjuntta, jonka ei tarvitsisi välittää suosiostaan ja joka voisi panna lakkoilijat ja mellakoitsijat kuriin panssarivaunuilla”, oli lause, joka oli irroitettu asiayhteydestään.

Halla-aho myönsi myöhemmin kirjoituksen olleen harkitsematon, koska siihen oli helppo tarttua. Toimittajien tutkiva journalismi oli siirtynyt pysyvästi heille, tai eturyhmileen epämieluisten politiikkojen facebook-seinien kyttäilyksi.Suomalaisen journalismin alamäki jyrkkeni entisestään.

Helena Erosen kirjoituksen ympärille rakennettu kohu ylitti jo absurdiuden rajat. Turun Sanomien liikkeelle laskema uutinen perussuomalaisen kansanedustajan avustajan ehdottamista hihamerkeistä ulkomaalaisille, oli tekemällä tehty kohu-uutinen, jonka JSN syystä tai toisesta myöhemmin siunasi.

Tahallaan vääristelty uutinen levisi kulovalkean tavoin aina ulkomaille asti ja tällä kertaa vahingot olivat moninkertaiset. Juuri pääkaupunkiseudulle asumaan muuttanut nuori nainen savustettiin säälimättömästi ulos ansiotoimestaan, perussuomalaisten eduskuntaryhmän hiljaisella siunauksella. 1-0 perussuomalaisvastaiselle aatteelle, 6-0 suomalaisten keskeisen ja myös muun maalaisten  vastakkainasettelun voimistumiselle.

Vastakkain asettelun aika on nyt, julistaa yksi Äärioikeisto Suomessa-kirjan kirjoittajista.

Vastakkain asettelu otti askeleen eteenpäin Jyväskylän kirjastossa kuukausia sitten ilmestyneen kirjan julkistamistilaisuudessa. Muutaman tilaisuuteen pyrkineen ja tilaisuuteen palkatun järjestysmiehen välille syntyi tappelu, jossa väliin tullut tilaisuuteen osallistunut henkilö sai haavan teräaseesta.

Poliisin tiedotteessa kerrottiin heti tapahtuneen jälkeen, että asiaa tutkitaan törkeänä pahoinpitelynä ja pahoinpitelynä. Muut motiivit selviävät tutkinnan edetessä. Samaan aikaan media otsikoi äärioikeiston hyökkäyksestä tilaisuuteen puukoin ja pulloin, sekä puukotuksesta johon syyllistyi äärioikeistolainen.Sosiaalinen media puolestaan täyttyi otsikoista, joissa reagotiiin Päivi Lipposen ja Kimmu Kiljusen tavoin tunteella, sen enempää asiaa pohtimatta.

Tilaisuuteen osallistunut Li Andersson kutsuttiin Nelosen uutisiin kertomaan äärioikeiston vaarasta ja noususta, sekä tietysti markkinoimaan omaa kirjaansa, persupelon lisäksi.

Surullisinta kaikessa on, että vielä päivä tapahtuman jälkeen haaskalinnut saapuivat repimään viimeisiä kappaleita, esittämällä perussuomalaisten haluavan puolustaa puukkohippasia kirjastoissa. Jälleen kerran myös facebook-toimittajat löysivät luun, jota ei ollut ihan täysin kaluttu.

Nyt kun poliisi on tiedottanut, että melkoisella varmuudella asenteelliset sekä ammattitaidottomat järjestysmiehet olivat varustautuneet vahingoittamiseen soveltuvilla astaloilla, jatkuu keskustelu somessa edelleen samaa rataa. Puukottaja oli äärioikestolainen ja piste.

Median uskottavuuden lisäksi somen keskustelu on hyvä esimerkki siitä, kuinka vastakkain asettelun aika on palannut ja lynkkausporukat rasvaavat köysiään.

Ja lopuksi olkinukke.

Ehkä se on juuri Koivulaakson tarkoitus, mene ja tiedä.

 

Tietoja Jari-Petri Heino

Paljon kokenut ja vielä enemmän nähnyt.
Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa