Presidentti Vladimir Putin totesi Severodvinskissa kenraaleille pitämässään puheessa 13.12.2010, että Venäjän federaation hallitus satsaa asevoimien uudistamiseen ja aseistamiseen vuoteen 2020 mennessä 20 000 miljardia ruplaa, mikä vastaa noin 490 miljardia euroa.
Venäjän asevoimien vahvuudeksi ilmoitetaan edelleen 1 027 000 sotilasta. Samaa lukua on käytetty jo useampana vuotena, mikä osoittaa ainakin sen, että voimaa ei ole tarkoitus leikata.
Venäjällä ei ole aikomusta liittyä maamiinat kieltävään kansainväliseen sopimukseen, koska muun muassa Venäjän asevoimien taisteluohjesäännön mukaan divisioonan on miinoitettava aina sivustansa edetessään.
Tällä hetkellä Venäjä kehittää uutta, nestemäistä polttoainetta käyttävää ballistista ohjusta, joka korvaa vanhentuneet R-36M ja SD-100N UTTH ohjukset. Uusi ohjus pystyy tuhoamaan kaikki olemassa ja suunnittelun alla olevat ohjustorjuntajärjestelmät. Uusi ohjus saadaan valmiiksi vuoteen 2013 mennessä.
Ensimmäiset Hornet-hävittäjälentokoneet lennettiin Yhdysvalloista Suomeen puolustusvoimien käyttöön 1995. Nyt hävittäjät ovat elinkaarensa keskivaiheilla ja niiden elinkaaripäivitykset taitekohdassa. Vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti käynnistynyt ensimmäinen ylläpitopäivitys eli MLU1 (Midlife update 1) on päättymässä. Hävittäjän suorituskyvyn parantamiseksi on hankittu muun muassa kypärätähtäinjärjestelmä, uusi lähitaisteluohjus AIM-9X sekä omatunnuskyselijä APX-111. Noin 700 miljoonan arvoisen MLU2:n myötä Hornet muuttuu torjuntahävittäjästä monitoimihävittäjäksi, mikä mahdollistaa osallistumisen yhteisoperaatioihin lyhyt-, keski- ja pitkäkantoisilla ilmasta maahan -aseilla.
Ilmavoimat harjoittelivat jo syyskuussa 2011 ilmatankkausta Hornet-hävittäjäkalustolla. Harjoittelua varten Suomeen saapui sunnuntaina Yhdysvaltain ilmavoimien KC-10 -ilmatankkauskone, Ilmavoimat kertoo.
Suomi liittyi jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2012. Hallitus päätti asiaa koskevasta lakiesityksestä tänään torstaina. Puolustusvoimissa miinojen korvaamiseen on jo varauduttu.
Puolustusvoimien kuluja on karsittava rajusti, sillä hallitus on linjannut puolustusvoimille 20 miljoonan euron vuosittaisen leikkauksen toimintamenoihin ja 200 miljoonan säästövaatimuksen vuoteen 2015 mennessä.
Entinen puolustusministeri Stefan Wallin (r.) myönsi, että jo aiemmin ilmoitetut puolustusvoimien säästötavoitteet joudutaan jopa tuplaamaan. Wallinin mukaan tämä johtuu siitä, ettei budjettiin saatu riittävästi katetta mm. kustannusten nousulle. Myös varuskuntia joudutaan lähivuosina sulkemaan.
Eduskunta hyväksyi 16.2.2011 perustuslain muuttamisen äänin 144 – 26. Poissa oli 29 kansanedustajaa. Lopullisesti perustuslain muuttamisesta päätti vaalien jälkeinen eduskunta sixpack-hallituksen määräenemmistöllä.
Suomea ollaan siis viemässä vauhdilla osaksi Euroopan Liittovaltiota, jonka puolustus perustuu NATO-jäsenyyteen. Venäjän kielteinen suhtautuminen Naton itälaajenemiseen on ollut peruslinjana muuttumaton koko ajan, kohta 15 vuotta. Se ei ole estänyt eikä edes mainittavasti hillinnyt Naton laajentumista – lukuun ottamatta Suomea.
Jo toisen maailmansodan aikana länsiliittoutuneet murhasivat tuhansia ja taas tuhansia siviilejä pommituksillaan. Tahti on jatkunut samanlaisena vuosikymmeniä Dresdenistä Tripoliin. Suomalaiset politiikot eivät ole kiinnostuneet siviilien kuolemista ja heille viattomien pommittaminen on vain demokratian toteuttamista.
Kun pommeja ja ohjuksia alkaa satamaan lintukodon taivaalta, ovat nämä samat politiikot ensimmäisten evakuoitavien joukossa ja siviilit saavat jälleen kerran kärsiä nahoissaan lyhytkatseisesta ja omahyväisestä politiikan tekemisestä. Hitler sanoi kenraalimajuri Wilhelm Mohnkelle, että nuoret sotilaat ovat olemassa uhraamista varten. Ovatko päättäjämme samaa mieltä, viedessään Suomea jälleen kerran kohti suursodan melskettä?
